Julkaisuluettelo

Lundin Taistelu 1676 ja suomalainen ratsuväki. Artikkeli ja muistinpanot.

Pohjanmaan ratsukomppania 1620- ja 1630-luvuilla. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2016, s. 43–50.

Ratsuväki Napuen taistelussa 1714. Sotahistoriallinen aikakauskirja 35, Tallinna 2015, s. 209–233.

Karjalan ratsurykmentti 1643–1809. Pääkatselmusrullat. 2014.

Hiiripellon kylästä mieron tietä Vanajalle. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2014, s. 5.

Vilhunen, Vilhuinen. Genos 2/2013, s. 87–96.

Dna-tutkimuksesta. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2013, s. 5.

Suomalainen ratsuväki Pommerin sodassa. Sotahistoriallinen aikakauskirja 32, Tallinna 2012, s. 44–72.

Keuruulainen rakuuna Martti Tuomaanpoika. Keuruun Joulu 2012, s. 61–63.

Kuka oli se Soini, josta johtuu Soinin pitäjän nimi? Kirjassa Lasse Autio (toim.): Soini lukemisto IV, 2012, s. 27–47. (Julkaistu alunperin Genos 2/2002.)

Pussi selkään ja Pusulle. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2012, s. 27–32. Ruoveden Visuveden kylän Pusun talon sukua 1500–1700-luvuilla.

Härkösten isä- ja äitilinjoista. Ala-Härkösten viesti 37/2012, s. 7–9.

Suomen ratsuväenorganisaatio ja taktiikka Ruotsin ajalla. Kirjassa Jukka Partanen (päätoim.): Suomalainen sotilas hakkapeliitasta tarkk'ampujaan. Weilin+Göös 2010, s. 54–71. ISBN 978-951-593-289-1.

Suomen sota ja suomalainen ratsuväki. Sotahistoriallinen aikakauskirja 28, Helsinki 2009, s. 197–239.

Vastavirtaan kuin lohen suku. Kirjassa Pirjo Hiidenmaa ja Katri Maasalo (toim.): He kirjoittavat öisin – mutta miksi? Suomen Tietokirjailijat ry, Helsinki 2008, s. 114–117. ISBN 978-951-96737-9-0.

Lampimäen talon vaiheista 1600-luvulta 1700-luvun lopulle ja suvun kantavanhempien esipolvista. Kirjassa Seppo E. Järvinen (toim.): Lampimäki Alavudelta. Lampimäen suku ry, Alavus 2008, s. 9–54. ISBN 978-952-92-4242-9.

Parkanon Yliskylä. Historiallinen katsaus kylän kehitykseen vanhimmista ajoista 1800-luvulle. Kirjassa Väinö Viitasalo (toim.): Parkanon Yliskylän kyläkirja. Keuruskopio 2007.

Tiedonanto vanhimmista tuomiokirjoista. Genos 3/2007.

Puumerkeistä. Sukuset (Lahden seudun sukututkijat ry) 1/2007, s. 4–5.

Kimaltelevilta vesiltä; Virtain Sipilän talomiljöö I. K. Inhan kuvien kautta nähtynä. Kirjassa Antti Koiranen (toim.): Virtain Valkeajärveltä Vienaan I. K. Inhan matkassa. Tutkivi 36, Tampere 2006, s. 2–18. ISBN 951-44-6776-0.

Onko sukututkimustieteellä omaa metodia? Eteläpohjalaiset Juuret 3/2005, s. 38–55.

Pohjanmaan rykmentin lähteistä suuren Pohjansodan ajoilta ja maarulla vuodelta 1705. Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja 46, Porvoo 2005, s. 332–390.

Turun ja Porin läänin ratsurykmentin vapaakomppania. Ei aiemmin julkaistu artikkeli.

Karl Frosteruksen tytär Vappu. Tiedonanto, Genos 1/2003, s. 41–42.

Luulin, että naisetkin voivat olla suomalaisia. Genos 4/2002, s. 212–213. Vastine Heikki Vuorimiehen kirja-arvosteluun.

Eläkkeensaajien luettelot sotilaista kertovana lähteenä. Sukuset 2/2002, s. 17.

Turun ja Porin läänin piilossa olleita henkikirjoja. Tiedonanto, Genos 3/2001, s. 155–156.

Ala-Honkajoen ruotusotamiehet. Julkaistu Ala-Honkajoen kylätoimikunnan kotisivulla (Kankaanpään pitäjä).

Sukututkimuksen määritelmä. Genos 1999: 123–126.

Kirkkoherranvirastojen sukututkimuspalveluista. Sukutieto 2/1998, s. 25–26.

Släkten Kolström – Kolamo – Hiilivirta – Viherkenttä. Genos 1997: 117–130. (Yhdessä Gunnar Modeen ja Tore Modeen kanssa.)

Herrasväki Virroilla Inhan aikakaudella. Tutkivi 11, Tampere 1996, s. 1–24.

Sukututkimuksen teoria ja käytäntö. Sukutieto 2/1995, s. 7–9.

Rajaamisen välttämättömyydestä sukututkimuksessa. Sukuviesti 3/1995, s. 15–17.

Ala-Härkösen sukuseura toiminut 20 vuotta. Ala-Härkösen Sukuseura 20/1995, s. 21–27.

Sukuseurojen julkaisutoiminnan merkitys. Sukuviesti 4/1994, s. 7–10.

Sukuseura – sukukirja. Kirjassa Tunne sukusi sukuseuratoiminnan opas. Sukuseurojen Keskusliitto ry, Pieksämäki 1994, s. 44–57.

Esipolvet ja jälkipolvet – toisilleen vastakkaisia? Genos 1994: 50–51.

Tavoitteena hyvä sukukirja. Genos 1993: 90–102.

Kaksi 1600-luvun ratsumiestä Ruovedeltä. Genos 1992: 73–80.

Minun tapani hyödyntää tietokonetta sukututkimuksessa. Sukuviesti 1992, s. 12–14.

Korpraali Peura, veteraani 1600-luvulta. Sukuviesti 1990, s. 27–29.

Oriveden muuttaneet 1737–1774. Genos 1990: 11–26.

Keuruulainen Vaissin suku; kokemuksia sukukirjan tekemisestä. Tampereen seudun sukututkimusseuran vsk 1989, s. 3–5.

Sukututkimus ja suurvalta-ajan sotilaat. Genos 1989: 113–122.

Härkösellä nyt kun ollaan. Ala-Härkösen Sukuseura 14/1989, s. 14–17.

Ammattina sukututkija. Virtain Joulu 1986, s. 12.

Ruoveden ja Keuruun vanhat alueet sukututkimuksen kohteina. Genos 1986: 180–194.

Ruoveden seudun kuulutusluettelot. Genos 1986: 81–90.

Peuran poika Härkösen vävy. Ala-Härkösen Sukuseura 10/1985, s. 13–15.

Härkösen talon puumerkit. Ala-Härkösen Sukuseura 9/1984, s. 7–8.

Sukututkimus ja ainoa mahdollinen tapaus. Genos 1983: 156–161.

Mikä mies oli B. A. Paldani? Virtain Joulu 1983, s. 22–23. (Yhdessä Matti Lehtisen kanssa.)

Talohistoria asiakirjojen valossa. Orpana 2/1983, s. 15–19.

Virtis-nimi Olaus Magnuksen kartassa vuodelta 1539. Suomenselän Sanomat 10.8.1982.

Kylä, jolla oli neljä nimeä. Suomenselän Sanomat 4.3.1982. Virtain Jäähdyspohjan kylän vanhinta historiaa.

Haastattelut ja arkistotutkimus perinnetiedon keruussa. Orpana 3/1982, s. 15–19.

Välttämättömät ja riittävät ehdot genealogisessa päättelyssä. Genos 1981: 60–64.

Talo tietää taustansa ja suku syntynsä. Virtain Joulu 1981, s. 16–17.

Reippaita poikia, Kankaanpään poikia. Ala-Härkösen Sukuseura 3/1978, s. 8–13.

Ala-Härkösen suvun tutkiminen – ongelmia ja tavoitteita. Ala-Härkösen Sukuseura 2/1977, s. 7–13.

70 vuoden takaista toimintaa Virroilla; pari poimintaa vanhoista sanomalehdistä. Virtain Joulu 1976, s. 28–29.

Härkösen talon varhaisvaiheita. Ala-Härkösen Sukuseura 1/1976, s. 10–13.

Askos-posti. Virtain Joulu 1974, s. 12–13.

Kaarinan maja. Virtain Joulu 1972, s. 10–11.

Kuntien työvoimapolitiikkaa tarvitaan. Helsingin Sanomat 17.12.1972.

Virtain entisistä lukkareista. Virtain Joulu 1971, s. 30.