keskiviikkona 25. syyskuuta 2019
Viipurin ja Savonlinnan läänien henkikirja vuodelta 1701
Transkriptio Viipurin ja Savonlinnan läänien henkikirjasta vuodelta 1701 – kattava lähde Itä-Suomen asutuksesta suurten kuolovuosien jälkeen ja Suuren Pohjansodan alkaessa.

Viipurin ja Savonlinnan läänin henkikirja 1701
2003 · 160 + 140 s. · ISBN 952-991-06-1-4 / 952-99106-2-2
Osa I: Rannan, Lappeen, Jääsken ja Äyräpään kihlakunnat. Osa II: Savon kolme kihlakuntaa ja Viipurin kaupunki.
Rannan, Lappeen, Jääsken ja Äyräpään kihlakunnat sekä Kyminkartanon lääni, ja Osa II Savon kolme kihlakuntaa, Viipurin kaupunki ja (molempien osien yhteinen) hakemisto.**
** E-kirja - Tilaa osa I tästä E-kirja - Tilaa osa II tästä**
Viipurin ja Savonlinnan läänien henkikirja vuodelta 1701 Kansallisarkiston (KA) läänintilien niteestä numero 8730 sisältää kaikki henkikirjassa mainitut – mukana aatelisten talouksissa myös veroa maksamattomia – jotka tuona vuonna ovat henkirahaa maksaneet kihlakunnittain ja henkikirjapitäjittäin jäsennettyinä. Järjestys tässä on sama kuin läänintilien niteessä. Käytännön syistä olen jakanut julkaisun kahteen osaan. Ensim-mäisessä osassa on Viipurin lääni kaupunkia lukuunottamatta, joka on Savon kanssa toisessa osassa. Jälkimmäisessä osassa on myös mo-lempien osien yhteinen hakemisto.
Voidaan kysyä, miksi olen työstänyt Viipurin ja Savonlinnan läänin henkikirjan julkaisuksi. Syitä on useampia. Oikein luettuna henkikirja on monipuolinen ja antoisa lähde. Olen muun muassa tarvinnut omien tutkimusten pohjaksi kokonaiskuvaa Itä-Suomesta. Henkikirjasta saa hyvän poikkileikkauksen. Tutkijoita helpottava Suomen asutuksen yleisluettelo puuttuu Itä-Suomesta. Alkuperäisten henkikirjojen käyttö mikrofilmeinä on toki mahdollista, mutta varsinkin kaukolainattaessa hidasta ja työlästä. Ajattelin, että jos on yhdeltäkin vuodelta koko henkikirja julkaisun tapaan helppokäyttöisessä muodossa, niin siitä käsin voi huomattavasti helpommin ja tehokkaammin tutkia myös muita vuosikertoja.
Miksi juuri vuoden 1701 henkikirja? Pitää muistaa ajankohta. Suurista kuolovuosista on kulunut muutama vuosi ja suuri Pohjansota oli alkanut edellisenä vuona. Sodan vaikutuksia näkyy henkikirjassa, mutta asutus on vielä lähes normaalina pidettävän vuoden mukainen. Toinen syy vuosikerran valintaan on alueellinen. Valtakunnan rajojen muutokset eivät vielä tässä henkikirjassa vaikuta vaan koko lääni on yhtenäinen.
Henkikirjan tietosisältö varsinkin Viipurin läänin puolella on hyvä. Tietosisällöstä tarkemmin jäljempänä. Läheiset vuosikerrat olisivat olleet yhtä hyviä, mutta valitsin vuoden 1701. Se kertoo asutustilanteen suuren sodan alkaessa ja suurten kuolovuosien (1696-97) vaikutuksista on jo toivuttu – sikäli kuin sodan syttymiseen mennessä oli ollut mahdollista.